Työyhteisö

Työmotivaation säilyttäminen ja parantaminen

Työmotivaatio vaikuttaa huomattavasti työhyvinvointiin, jaksamiseen sekä suoriutumiseen. Työyhteisö vaikuttaa paljon ihmisen hyvinvointiin, sillä työssä saatetaan viettää päivittäin enemmän aikaa kuin kotona.

Työyhteisössä työmotivaatioon voidaan vaikuttaa esimerkiksi kehittämällä itse työtä, työyhteisöä ja -ympäristöä.

Motivoitunut työntekijä saa enemmän aikaiseksi ja yrittää osaltaan auttaa organisaatiota saamaan tulosta. Motivoituneena ihminen on oma-aloitteinen ja kantaa vastuunsa. Motivoituneen työntekijän työn jälki on laadukkaampaa ja siten hän myös ylläpitää ja ehkä jopa parantaa organisaation yrityskuvaa.

Työmotivaatiolla on vaikutusta itse työn tekemiseen ja työtehokkuuteen. Toisaalta motivaatiolla sekä henkilöstön työhyvinvoinnilla on suuri vaikutus organisaation taloudelliseen tulokseen muun muassa sairauspoissaolo-, työtapaturma- ja työeläke kustannuksien kautta.

Työmotivaatio tukee organisaation tavoitteiden saavuttamista

Organisaation kannalta työmotivaatio on keskeistä niin toimivuuden, tuottavuuden kuin kustannustehokkuudenkin kannalta. Motivaatio työssä vaikuttaa työntekijän antaman palvelun laatuun sekä työyhteisön hyvinvointiin. Vaikka työntekijälle voidaan määrätä tehtäviä, ei innostusta ja motivaatiota voida antaa hänelle, vaan niiden täytyy löytyä työntekijästä itsestään.

Elämänhallinnan tunne vaikuttaa työmotivaatioon. Hallinnan tunteen myötä työntekijä kykenee näkemään ympäristön ja eteen tulevat tilanteet ymmärrettävinä, hallittavina ja mielekkäinä. Vahva työnhallinnan tunne auttaa tarjoamalla voimavaroja ja näkemään annetut haasteet positiivisina haasteina. Lisäksi vahvalla elämänhallinnan tunteella on positiivista merkitystä terveyteen, stressinsietokykyyn, psyykkisiin vaivoihin ja työtyytyväisyyteen.

Työmotivaatiota voidaan parantaa vahvistamalla työntekijän kokemusta omasta roolistaan kokonaisuudessa. Työn merkitys tulee tiedostaa kuin myös tiedostaa oma suoriutumisen taso sekä saavuttaa pätevyyden tunne. Motivaatio työssä pohjautuu pitkälti sille, että yksilö työskentelee mielestään oikealla alalla.

Työmotivaatioon vaikuttavat tekijät

Työmotivaatio on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat työntekijää koskevien tekijöiden, kuten persoonallisuuden ja elämänvaiheen lisäksi johtaminen, työyhteisö ja työn ominaisuudet. Työmotivaatioon vaikuttavat työntekijän arvot, asenteet, urasuuntautuneisuus ja oma käsitys työstä. Käsitys työstä on henkilökohtainen, toinen haluaa tehdä monipuolista ja haastavaa työtä, kun taas toinen haluaa tehdä helppoa ja yksinkertaista.

Työmotivaatiotekijöitä ovat yhteenkuuluvuus, vallan tarve ja saavuttaminen. Työntekijät, joille yhteenkuuluvuuden tunne on tärkein, pitävät sosiaalisia suhteita tärkeinä ja nauttivat vuorovaikutuksesta. Ne, joita vallan tarve motivoi, työskentelevät usein tehtävissä, joissa voivat vaikuttaa muihin ihmisiin ja voivat kokea olevansa muita voimakkaampia, taitavampia ja vaikutusvaltaisempia. Heille statusarvo on tärkeä ja he pitävät titteleitä motivoivina. Henkilöt, joille saavutukset ovat tärkeitä motivoituvat työn suorittamisesta ja saavuttamisen mahdollisuudesta. He kaipaavat haasteita, itsenäisyyttä ja haluavat panostaa työhönsä.

Työstä saa palkkaa, jonka merkitys on suuri työntekijälle, joka tyydyttää työllä perustarpeitaan sen sijaan korkean suorituspaineen henkilöille palkan merkitys on vähäisempi. Palkan lisäksi työstä voi saada sosiaalisia palkkioita, kuten kiitosta, tunnustusta, sosiaalisia suhteita ja statuksia. Stressireaktio on lähtökohtaisesti positiivinen ja tärkeä, sillä se auttaa kohdistamaan energiat oikein ja saavuttamaan huipputuloksen. Kuitenkin liika stressi voi vaikuttaa negatiivisesti työmotivaatioon aiheuttamalla unohteluja, sosiaalisten suhteiden huonontumista, työtehtävien myöhästelyä, laadun heikkenemistä, unen laadun huonontumista ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa tunteen, että töihin lähteminen on vastenmielistä.

Oma asenne vaikuttaa työmotivaatioon

Työntekijän omat arvot ja asenne, kuten myös koko työyhteisön arvoilla, on vaikutusta sekä ihmisen omaan työmotivaatioon, että koko työyhteisön työilmapiiriin. Työntekijän ominaisuuksista tärkeitä työmotivaation kannalta ovat esimerkiksi työntekijän oma henkilökohtainen asenne työtä kohtaan, kehittymishalukkuus, tunneäly, terve itseluottamus ja taito olla onnellinen.

Oma asenne on tärkeä. Se tarkoittaa ihmisen henkistä valmiustilaa, joka on kehittynyt kokemuksista ja se ohjaa käyttäytymistä. Asenteet ovat johdonmukaisia ja yleensä pysyviä tapoja suhtautua tiettyyn asiaan. Asenteilla myös yleensä yksinkertaistetaan ja helpotetaan elämisen monimutkaisuutta. Asenteissa on yleensä aina kyse tunteen ja tiedon sekoittumisesta, joten ehdottomatkin näkökannat saavat monesti syntynsä liian vähäisten tietojen ja voimakkaiden tunteiden yhteenottona.

Ihmisten asenteet vaikuttavat työmotivaatioon. Toiset pitävät enemmän rutiininomaisista töistä, kun toiset taas haluavat enemmän haasteita urallaan. Jos asenne omaa työtään kohtaan on välinpitämätön, oli työ sitten millaista tahansa, kärsii työnjälki.

Persoonallisuus selittää paljon ihmisten asenteita sekä suoritusten erilaisuutta. Työmotivaatioon vaikuttavia persoonallisuustekijöitä ovat esimerkiksi asenteet työtä kohtaan, mielenkiinnon kohteet sekä erilaiset tarpeet. Ihmistä on erittäin vaikea motivoida, jos häntä ei kiinnosta oma työ. Usein tällaiset ihmiset vaikuttavat negatiivisesti koko työyhteisöön ja tällaisia ihmisiä tulisi kouluttaa enemmän työssään tai mahdollisesti kannustaa jopa siirtymään muihin häntä innostavampiin tehtäviin.

Työmotivaation kannalta on siis tärkeää pitää työntekijän perustehtävät selkeinä ja oikeudenmukaisina. Jokaisen työntekijän tulee voida kokea oma tehtävänsä tärkeänä ja yhtenä osana suurta kokonaisuutta.

Esimiehen ja yksilön rooli työmotivaation säilyttämisessä ja parantamisessa

Esimies voi toiminnallaan johtaa alaistensa sisäistä motivaatiota panostamalla perustarpeiden (vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus, hyväntekeminen) toteutumisen edellytyksiin, mutta jokainen voi itse miettiä keinoja sisäisen motivaation ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Näitä keinoja ovat esimerkiksi työn tuunaaminen, eli tehtäväkuvan muokkaaminen, sosiaalisten suhteiden ja oman käytöksen pohtiminen ja omien työhön liittyvien ajatusten muokkaaminen.

Jokaisella on myös mahdollisuus parantaa omia työyhteisötaitojaan omien vuorovaikutustaitojen ja toimintakäytäntöjen kautta. Tärkeää on myös osata hallita kiirettä, eli ajankäyttöä ja osata priorisoida. Ajatuksiin ja tunteisiin jokainen pystyy vaikuttamaan ajattelutavan muuttamisella.

Työn merkityksellisyys tukee työmotivaatiota

Työmotivaation kannalta on hyvin merkityksellistä se, että ihminen kokee työnsä tärkeäksi. Jokainen voi löytää työstä kutsumuksen ja kutsumustyötä voi olla mikä tahansa työ. Innostuneet ihmiset nauttivat työn tekemisestä ja kokevat tekevänsä hyvää ja tärkeää työtä.

Hyvässä työyhteisössä uppoutuu tekemiseen ja saa tärkeää tulosta aikaiseksi. Organisaation menestyminen edellyttää monipuolista ja luovaa ajattelua, innovatiivisuutta ja laaja-alaisia näkemyksiä.

Tunteilla on erittäin paljon vaikutusta tekemisen laatuun ja määrään. Mitä enemmän positiivia tunteita työyhteisössä koetaan, sitä enemmän on myös luovuutta, ajattelun joustavuutta ja monipuolisuutta.

Vaikka ketään ei voi käskeä motivoitumaan ja innostumaan, on esimiestyöllä ja johtamisella vaikutusta siihen, että henkilöstön motivaatio säilyy ja mielellään myös paranee. Huono johtaminen voi aiheuttaa sen, että työmotivaatio häviää lähes kokonaan. Siksi työyhteisön on panostettava työmotivaation ylläpitämiseen ja parantamiseen. Hyvä työmotivaatio parantaa työhyvinvointia, työn laatua ja tuottavuutta sekä lisää innostusta. Tämä edistää sekä työyhteisön, mutta myös yksittäisen työntekijän, tavoitteiden saavuttamista.

Miten voimme olla avuksi?

Toteutamme työyhteisön kehittämiseen liittyvää koulutusta, kehittämistyöpajoja ja toiminnan auditointeja. Lisätietoja www.mcs.fi/tyoyhteiso

Jaa somessa

Muita aihepiiriin liittyviä artikkeleita

Esimies tukee tiiminsä ja alaistensa työskentelyä
Prosessi – miksi ja miten kehittää?
Valikko