Arvot ilmentävät toivottua asiaa, päämäärää tai käyttäytymistä. Tyypillisiä arvoja suomalaisissa työyhteisöissä ovat asiakaslähtöisyys, innovatiivisuus, jatkuva parantaminen, ympäristöystävällisyys, kestävä kehitys, luottamus ja keskinäinen arvostus.
Arvot ovat tärkeitä, sillä merkityksellisinä ja siten arvokkaina asioina ne ohjaavat yksittäisten ihmisten ja työyhteisöjen toimintaa. Arvot ohjaavaat sekä yksilön mutta myös työyhteisön toiminnan linjaamista.
Kompleksisuudessa arvot lisäävät selkeyttä
Toimialat ja työyhteisöt ovat jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa. Tällöin työyhteisön arvojen selkeyttäminen auttaa pitämään mielessä ja jakamaan työyhteisön sisällä mikä meille on tärkeää ja mitä tavoittelemme toiminnassamme. Jaettua tietoisuutta arvoista tarvitaan, koska ne ohjaavat toiminnan suuntaa ja sisältöä.
Arvot kertovat johtamiskulttuurista
Arvot voivat tuntua hyveelliseltä haihattelulta, ellei niitä omaksuta työyhteisön arjessa. Tässä sekä esimiehillä, mutta myös työyhteisön kaikilla jäsenillä on merkittävä rooli. Miten toimimme valittujen arvojemme mukaisesti? Arvokeskustelun tulisi olla jatkuvaa korostaen miksi ja miten asioita tehdään, jotta se tukee valittuja arvoja.
Johdon on viestittävä mitä yritys edustaa ja mikä on tavoittelemisen arvoista
Arvojen kautta toteutettavaan johtamiseen liittyy johdon aito sitoutuminen. Myös henkilöstön osallistaminen on tärkeätä, jotta arvot koetaan yhteisiksi ja että niihin voi sitoutua.
Yksittäinen työntekijä tarvitsee usein sparrausapua siinä, mitä yrityksen ja työyhteisön arvot tarkoittavat oman työn ja työtehtävien näkökulmasta. Miten yksilön on tarpeen toimia, jotta hän toimii asetettujen arvojen mukaisesti.
Suomalainen työyhteisö on moniarvoinen
Työyhteisö myödostuu yksilöistä. On tärkeää, että yksittäiset työntekijät kokevat voivansa sitoutua työyhteisön arvoihin. Ne kertovat siitä, mitä pidetään tärkeänä. Moniarvoisessa työyhteisössä ei ole itsestään selvää, että pohjimmiltaan kaikki työyhteisön jäsenet jakavat keskenään samat arvot.
Usein työelämässä yksittäisen työntekijän osalta arvostetaan sellaista hyveellistä käyttäytymistä, joka itseasiassa perustuu arvoihin. Näitä ovat esimerkiksi sinnikkyys ja ahkeruus. Toisaalta arvoja voidaan ryhmitellä välinearvoihin ja itseisarvoihin. Raha ja maine ovat enemmänkin luonteeltaan välinearvoja, jotka edistävät jonkun tärkeänä pidetyn tavoitteen saavuttamista. Itseisarvoja ovat puolestaan sellaiset teemat kuin totuus, luottamus, rehellisyys, hyvyys, puhtaus, kauneus ja vapaus. Molemmat arvoluokat ovat tärkeitä. Toinen näkökulma arvojen ryhmittelemiseksi ovat moraaliset ja ei-moraaliset arvot.
Arvot työyhteisön muutoksen johtamisessa
Arvot luovat toiminnan perustan. Kuten ihmistenkin välillä arvot siirtyvät sukupolvilta toisille. Ne ovat luonteeltaan pysyviä, joskin nuoret sukupolvet saattavat kapinoida perinteisiä arvoja vastaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että arvoja voi olla vaikea muuttaa. Arvojen uudistaminen liittyy koko organisaation toimintakulttuurin muutokseen joka edellyttää johdolta ja työyhteisön jäseniltä pitkäkestoista sitoutumista.
Arvojen pohtiminen, kiteyttäminen ja selkeyttäminen toiminnan arkeen tukee työyhteisön toimintaa ja sen kehittämistä.
Miten voimme olla avuksi?
Toteutamme työyhteisön kehittämiseen liittyvää koulutusta, kehittämistyöpajoja ja toiminnan auditointeja. Lisätietoja www.mcs.fi/tyoyhteiso
