Kehityskeskustelut ovat yleinen käytäntö suomalaisissa työyhteisöissä. Työntekijät ovat organisaation tärkein voimavara. Työyhteisön kehittymiseksi on tärkeää, että myös yksittäiset työntekijät kasvavat ja kehittyvät omissa työtehtävissään. Työyhteisön suoriutumisen kannalta on tärkeää, että myös työntekijät suoriutuvat omissa työtehtävissään mahdollisimman hyvin. Esimiehen keskeinen rooli on tukea tässä onnistumista. Kehityskeskustelut ovatkin luontainen keino tukea ja kehittää työntekijöiden suoriutumista.
Useimmissa organisaatiossa kehityskeskustelut ovat keskeinen osa johtamiskäytäntöjä ja henkilöstöhallintoa. Tämä artikkeli keskittyy kuvaamaan millainen on hyvä kehityskeskustelu ja miten nykyistä kehityskeskustelu -käytäntöä voi edelleen kehittää sekä yksittäisen työntekijän että myös esimiehen näkökulmasta.
Kehityskeskustelun yhteydessä työntekijän työskentelyä ja työtehtäviin liittyviä kehittymisnäkymiä tarkastellaan kokonaisuutena. Tärkeätä on, että kehityskeskustelujen keskeiset päätökset dokumentoidaan, jotta niitä on mahdollista seurata myös myöhemmin.
Jos esimiehellä on useita alaisia, niin kehityskeskustelujen toteuttaminen ja niiden valmistelu voi viedä suhteellisen paljonkin työaikaa. Työviikoista, jolloin kehityskeskustelut toteutetaan voi tulla kiireisiä. Tämän vuoksi on tarpeen keskittyä myös saamaan niistä hyötyä sekä yksittäisen työntekijän, mutta myös koko organisaation, kehittymisen kannalta. Kehityskeskustelut ovat laajalti käytössä, mutta ne eivät ole lakisääteisiä. Työyhteisöt voivat muokata kehityskeskustelu -käytäntöjään vapaasti, mutta esimerkiksi seuraavat asiat on hyvä huomioida osana kehityskeskustelun aikana käsiteltäviä asioita.
Esimerkkirunkoa kehityskeskustelun sisällöksi
- Miten tarkasteltava ajanjakso on mennyt? Työsuorituksen, tulosten ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointi. Mitä havainnoista voisi oppia?
- Mitkä ovat tulevan ajanjakson työtehtävät ja niihin liittyvät tavoitteet? Miten työsuoritusta arvioidaan? Mitä toimenpiteitä jokainen tunnistettu tavoite edellyttää työntekijältä ja työyhteisöltä?
- Miten työntekijän työtä, sitä tukevaa osaamista, työtilannetta ja työyhteisön toimintaedellytyksiä voisi kehittää?
- Työyhteisön toimivuuden, sisäisen viestinnän ja ilmapiirin kehittäminen?
- Työntekijän kiinnostukset ja halukkuus oman osaamisen kehittämiseen, sen painopisteet ja resurssointitarpeet?
- Esimiestyön kehittämistarpeet?
- Muut mahdolliset teemat?
- Kehityskeskustelun yhteenveto – mitä sovittiin ja miten asioita seurataan?
- Käydyn kehityskeskustelun arviointi ja miten kehityskeskusteluja yleisesti voisi kehittää
Kehityskeskustelu on dialogia
Kehityskeskustelu ei ole parhaimmillaan vain määrämuotoisten asioiden läpikäyntiä. Hyvin toteutettu ja onnistunut kehityskeskustelu perustuu dialogiin esimiehen ja työntekijän välillä. Se katsoo eteenpäin, pyrkii innostukseen ja innostumiseen. Olisi suotavaa, että työntekijä puhuu enemmän ja esimies enemmänkin varmistaa, että kaikki olennaiset asiat tulee puhuttua ja dokumentoitua. Kehityskeskustelu perustuu luottamukseen työnantajan edustajan (esimies) ja työntekijän välillä. Aina se ei ole itsestään selvyys, mutta hyvillä ja luontevilla yksittäisen työntekijän ja työyhteisön kehittämistä tukevilla kehityskeskustelu -käytännöillä tätä luottamusta voidaan tukea.
Kehityskeskustelukäytäntöjen kehittäminen
Kehityskeskustelut ovat luonteeltaan katsauksia menneeseen ja tulevaan. Itseohjautuvuutta yhä enemmän korostavissa työyhteisöissä niillä on edelleen tärkeä merkitys sparrauksen, innostuksen ja kannustuksen foorumeina. Ihmisillä on edelleen tärkeätä saada jatkuvasti palautetta omasta työstään.
Ei aina ole itsestään selvää, että kehityskeskusteluihin suhtaudutaan myönteisesti, niissä keskustellaan avoimesti ja niihin valmistaudutaan riittävästi sekä esimiehen että työtekijän toimesta. Kehityskeskustelut ovat osa johtamiskulttuuria ja sen jalkauttamista organisaatioon.
Työntekijän valmistautuminen kehityskeskusteluun
- Kokoa ajatukset koko tarkasteluajanjaksolle, esimerkiksi miten koko vuosi on mennyt? Mitä omia ajatuksia ja tuntemuksia on vuoden aikana ollut työtehtäviin liittyen?
- Mitkä ovat tavoitteeni työtehtävien ja osaamiseni kehittämisen osalta?
- Mitä asioita haluan korostaa kehityskeskustelun aikana?
- Mihin tekijöihin toivon myönteistä muutosta?
Esimiehen valmistautuminen kehityskeskusteluun
- Miten toteuttamani kehityskeskustelukäytännöt ja koko työyhteisön kehityskeskustelukäytännöt liittyvät toisiinsa?
- Mitä strategisia ja operatiivisia tavoitteita ja viestejä kehityskeskustelun aikana on tärkeä korostaa?
- Miksi kehityskeskusteluja käydään ja miten ne tukevat työntekijän työskentelyä ja kehittymistä ja esimiestyön onnistumista?
- Miten esimies voi tukea omien alaistensa työhyvinvointia ja työhön sitoutumista?
- Johda alaisten kehittymistä yksilöllisesti. Mitkä ovat yksittäisen alaisen vahvuuksia ja miten hän pääsee hyödyntämään niitä omassa työssään? Miten työntekijä pystyy edelleen kehittämään omia vahvuuksiaan?
Näkökulmia nykyisten kehityskeskustelu -käytänteiden kehittämiseen
Useimmissa organisaatioissa kehityskeskustelut ovat merkittävä panostus, joihin liittyy myös odotuksia. Lähes poikkeuksetta hyvääkin kehityskeskustelu -käytäntöä voidaan edelleen kehittää. Tässä jotain keskeisiä teemoja siihen liittyen:
Mikä on nykytila kehityskeskustelujen suhteen?
- Käydäänkö niitä kattavasti koko organisaatiossa?
- Miten ne tukevat yrityksen strategista ja operatiivista johtamista?
- Miten kehityskeskustelut tukevat koko organisaation osaamisen hallintaa ja kehittämistä?
- Saadaanko kehityskeskusteluista niihin kohdennettua aikapanostusta vastaavaa hyötyä?
Miten kehityskeskustelut tukevat organisaation onnistumista?
- Esimiesten ja alaisten myönteinen suhtautuminen olemassaoleviin johtamiskäytäntöihin on tärkeää. Miten kehityskeskusteluihin suhtaudutaan ja miten niistä puhutaan organisaation arjessa?
- Miten esimiesten ja työntekijöiden dialogia voisi parantaa? Mikä on kehityskeskustelujen rooli siinä?
- Miten kehityskeskustelut tukevat sekä esimiehiä että työntekijöitä?
- Mihin asioihin ollaan tyytyväisiä ja mihin tyytymättömiä (ajoitus, tiheys, työyhteisön sisäinen viestintä, kehityskeskustelujen toteutustapa, sovittujen asioiden pitäminen, työtekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ja sen kehittämiseen)
Kehityskeskustelut ovat yleinen käytäntö suomalaisessa työelämässä. Ei kuitenkaan ole itsestään selvyys, että kehityskeskustelut toimivat hyvin käytännössä. Kehityskeskustelujen toteuttamiseen ja hyödyntämiseen esimerkiksi strategiaviestinnässä, osaamisen kehittämisessä ja muissa organisaation menestykseen vaikuttavissa tärkeissä teemoissa kannattaa kiinnittää huomiota.
Miten voimme olla avuksi?
Toteutamme työyhteisön kehittämiseen liittyvää koulutusta, kehittämistyöpajoja ja toiminnan auditointeja. Lisätietoja www.mcs.fi/tyoyhteiso
