Ihmiset ja organisaatiot kohtaavat ajan kuluessa erilaisia kriisejä. Kriisi voidaan määritellä murrokseksi ja käännekohdaksi, jonka jälkeen organisaation tai yksilön tulevaisuuteen vaikuttaa kriisin jälkeiset toimet.
Yksilön kriisi
Yksilön kohdalla kriisit on jaettavissa elämänvaiheisiin liittyviin kehityskriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Traumaattisille kriiseille on tunnusomaista äkillisyys ja ennalta-arvaamattomuus, jolloin niihin ei voi varautua. Elämänvaiheisiin liittyvät kriisit ovat puolestaan helpompi ennakoida ja näin ollen niihin liittyvät jatkotoimenpiteet on suunniteltavissa. Yksilön kriisit heijastelevat myös yhteisöön tai organisaatioon, jossa yksilö on jäsenenä. Esimerkkinä yhteisöstä voi olla oma perhe. Organisaatiota puolestaan edustaa yksilön työantaja.
Organisaation kriisi
Kriisi on poikkeustila. Kriiseihin liittyy yksilöiden ja sidosryhmien lisääntynyt tiedon tarve. Tähän tiedontarpeeseen kannattaa vastata huolella suunnitellulla ja toteutetulla kriisiviestinnällä.
Välillä voi tuntua siltä, että jatkuvassa muuttuvassa työyhteisössä ja toimintaympäristössä on jatkuva poikkeustila. Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita, että jatkuvasti oltaisiin kriisssä. Riittävään ennakointiin ja suunnitteluun pohjautuva muutoshallinta ja muutoksen johtaminen huomioi muutokseen liittyvät kriisit.
Kriiseistä selviydytään
Kriisiin liittyy tunteiden myllerrys. On pelkoa, ahdistusta, ärtyneisyyttä, vihaaa, unettomuutta. Toisillä meistä on tapana stressata yksittäisistä kriiseistä enemmän, toiset pääsevät niiden yli suhteellisen helpostikin.
Kriisit ovat vaiheita, joista pitää päästä eteenpäin. Positiivisesti ajatellen ne ovat mahdollisuuksia uudistua.
Miten voimme olla avuksi?
Toteutamme työyhteisön kehittämiseen liittyvää koulutusta, kehittämistyöpajoja ja toiminnan auditointeja. Lisätietoja www.mcs.fi/tyoyhteiso
